23. toukokuuta 2009

Hei, taas kerran minulla ei oo kerrassaan mittään erityistä kerrottavaa. Mitään en oo tehny... paitsi lukenut hulluna tentteihin, joita on siunaantunut tähän keväälle ihan kohtuullinen määrä. Odotan kuola suunpielistä valuen kesäkuuta, kun koulu loppuu hetkeksi. Silloin ehtii taas askarrella! :) Varsinainen kesäloma alkaa vasta kesäkuun viimeisenä päivänä, joten siihen on vielä tovi aikaa, mutta melkein lomaa on sekin, että voi käydä pelkästään töissä.

Nyt voisin ainakin vastata Lupescun perheeltä tulleeseen haasteeseen:
"Valitse kolme vastausta jokaiseen kohtaan. Kun olet täyttänyt tämän, voit haastaa kolme muuta bloggaajaa."
Tämä juttu tuli nyt kyllä ihan oikeaan osoitteeseen, elokuvat ovat mielestäni ihan parasta viihdettä, katsoi niitä sitten kotonaan tai oikein leffateatterissa. Jälkimmäistä vaihtoehtoa tulee käytettyä harvemmin, on niin harmillisen kallista lystiä. Yhden leffalipun hinnalla (meilläpäin 9e/lippu) ostaa melkein elokuvan kuin elokuvan dvd:llä, jos malttaa hieman odottaa ja olla kärsivällinen. Tosin mikään ei silti voita sitä lumoa, joka teatterissa on. Mutta asiaan...

1. Tunnelmaltaan vahvimmat näkemäsi elokuvat?


Vuosi nuoruudestani - Siitä on jo aikaa, kun näin tämän elokuvan, mutta se on jättänyt lähtemättömän vaikutuksen. Olen kamppaillut omien masennusteni kanssa niin tuskallisen kauan, että se tuntuu hipovan hulluutta, joten tunnen jollain lailla yhteenkuuluvuutta elokuvan henkilöiden kanssa.
Tulikärpästen hauta - Piirrosanimaatio, joka saa vedet silmiin. Surullinen, mutta jollain tavalla silti toiveikas loppu.
Henkien kätkemä - Ei niinkään järkyttävä, vaan hyvällä tavalla vaikuttava teos, jonka olen katsonut noin 30 kertaa. Haluan palata sen pariin aina uudestaan ja uudestaan, koska aina sama hyvänolon tunne valtaa minut heti ensimmäisten kuvien jälkeen. Oih..

2. Mikä elokuvahahmo haluaisit olla, edes hetken?

Surkeiden sattumusten sarjan Kreivi Olaf, koska se asuu niin hienossa talossa!
Amelie, koska se on niin söötin näköinen ja asuu myös ihanassa asunnossa. :)
Forrest Gump, koska hän jos kuka osoittaa, että elämässä voi pärjätä olematta nerouden huippu.

3. Minkä elokuvan olisit jättänyt katsomatta, jos olisit tiennyt paremmin?

Lähes kaikki kauhuelokuvat voidaan lisätä tähän. Mielikuvitus laukkaa aina liian vinhasti sellaisen katsomisen jälkeen. Inhoan sitä tunnetta, kun ei uskalla yöllä raottaa yhtään peittoa päältään, saati sitten käydä vessassa, koska joku varmasti tulee sängyn alta ja nappaa nilkasta kiinni.

Unelmieni sielunmessu, koska järkytyin nuorempana ihan liikaa sen yhdestä kohtauksesta, jonka vahingossa näin.
Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa, koska elokuvan tekijät olivat ilmeisesti niin pöllyssä filmatessaan, että se saa huonon olon katsojallekin. Ja vielä muka komedia..?

Siinä niitä...


Ostin kodin piristykseksi tuollaisen ruukussa kasvavan auringonkukan, mutta lehdet ovat saaneet viikon aikana oudon näköisiä muotoja. Kyseessä ovat kuitenkin vähän isommat tuholaiset, sillä nämä kotini pikkuleijonat ovat ahkeraan maistelleet lehtiä, vaikka niillä omakin heinäpurkki olisi, jota on oikein lupakin syödä. Kyllä minä tämän tiesin, mutta olin taas toiveikas. Ehkä ne kattiset vielä kyllästyisi tähän, ennenkuin on jäljellä pelkkä varsi...

5. toukokuuta 2009

Huhtikuu tais näemmä mennä jo menojaan... tuskin huomasinkaan sen olleen täällä. Askartelin vain muutamia juttuja, enkä syystä tai toisesta tullut laittaneeksi mitään tänne. Voi harmi, minä kun halusin laittaa tänne joka kuukausi edes yhden postauksen! Nyt sivupalkkiin tulee ikävä lovi maaliskuun ja toukokuun väliin, byääh. Olen ollut niin kuoleman väsynyt, että välillä on pitänyt nipistää itseään että tietää olevansa elossa. Mielessä risteilee juuri nyt paljon asioita ja suunnitelmia, jotka ulottuvat ensi vuodelle saakka ja pidemmällekin. Alkaa olla aika päättää elämälle jokin lopullinen suunta, sillä tunnen olevani nyt siinä pisteessä, että jahkailu on ohi, mutta ei siitä nyt sen enempää. Esittelenpä sen sijaan tässä näitä aikaansaannoksiani!


Tekeillä on tällä hetkellä toinen projekti Kalmankuja-talon lisäksi. Sitä varten tein tämmöisen hellan kaikesta aineksesta mitä löytyi. Väri on aiempaa vaaleampi, ja paljastettakoon sen verran, että tuleva talokin tulee olemaan kaikkea muuta kuin synkkä.

Lisäksi tarvittiin keittiöön pesuallas, joten kasasin sellaisen ja jälleen siitä mitä sattui löytymään. Yksi jalka jäi vinksottamaan liikaa sivulle, joten se pitää vielä korjata.

Tästä hanasysteemistä tuli yllättävän kiva. Valmiita hanoja ei ollut, joten piti kehitellä sellainen itse.

Lopuksi kuva tekemästäni uudesta sängystä. Malli ei ole mitenkään erikoinen, mutta ihan kiva ja täysin tarkoituksenmukainen tulevaan projektiin. Nupit pitäisi tosin vielä värittää kultamaalilla ja lakata koko komeus, niin saattaisi näyttää etäisesti messinkisängyltä. :)

Meinasin jo unohtaa - poissaollessani Wednesday oli jättänyt haasteen:
"Haaste ei käsittele faktoja, vaan tuntomerkkejä. Kerro yksityiskohtia itsestäsi ja jaa ne muille. Haasta sitten 5 muuta bloggaajaa tekemään sama edelleen."
...ja kaikki tietysti kirjoittaa 10 juttua.

Tämä on siitä vähän hankala, että en oikeasti välttämättä halua tulla tunnistetuksi, mutta kokeillaan...
1. Olen t-paita ja farkut-tyyppiä, ja suosin pukeutumisessani mustaa + hiukkasen violettia ja punaista väriä.
2. En omista yhtään hametta tai mekkoa.
3. Minulla on ruskeat silmät ja tumma pitkä tukka, joka joko keikkuu iloisesti poninhännällä tai on sidottu monimutkaiselle nutturalle.
4. Käytän meikkiä vain vähäsen, enkä ihan aina sitäkään.
5. En katso juuri koskaan ihmisiä suoraan silmiin. Se johtuu toisesta silmästäni jolla en näe, ja joka välillä karsastaa ilman että huomaan sitä itsekään. Käytännössä olen yksisilmäinen!
6. En pidä korkokengistä, mutta sen sijaan tennareita rakastan. :)
7. En yleensä pidä shoppailusta, ellei mennä askartelu- tai taidetarvikeliikkeeseen. Kirjakaupat, kirpputorit, levykaupat ja puutarhamyymälät käy myös, niissä ei pitkästy.
8. Yleisesti ottaen viihdyn vapaa-ajalla parhaiten kotona omissa oloissani, minua ei näy siis iltariennoissakaan tai kaupungin yöelämässä.
9. Silloin tällöin teen kävelyretkiä vanhoissa puutalokortteleissa ja mietin millaisia ihmisiä niissä asuu.
10. Minusta on hauska tarkastella ihmisiä, etenkin jos he eivät tiedä olevansa tarkkailun kohteena.

Siinä niitä, aika hankala loppuviimeksi on keksiä mitään "tuntomerkkejä"... näillä merkeillä sitä tunnistamisen pelkoa tuskin on olemassa ja hyvä niin. Kaikesta päätellen olen kyllä aika tylsä tapaus. :) Palataan!